Kuva 43. Hermes.
Jumalattarista kaunein oli saanut puolisokseen jumalista rumimman, tulenjumalan Hē´faistoksen. Tämä ontui toisella jalallaan ja oli lyhytkasvuinen, pitkäpartainen mies. Hän viihtyi parhaiten pajassaan tultasyöksevien tulivuorien alla. Siellä hän valmisti jumalille, jopa toisinaan ihmisillekin, mitä taidokkaimpia koruesineitä.
Nuori ja kaunis Diŏ´nȳsos ajoi tiikerien vetämissä vaunuissa, viininlehvistä solmittu seppele päässään. Hänen vaunujensa ympärillä neitoset ja nuorukaiset tanssivat iloista, vallatonta tanssia. Dionysos lahjoitti ihmisille viiniköynnöksen ja opetti heitä rypäleistä pusertamaan säihkyvää viiniä. Kaikkialla, missä viinin jumala iloisen seurueensa saattamana matkasi, ihmiset oppivat käyttämään viiniköynnöksen antimia. Hän oli antelias ja lempeä niille, jotka tunnustivat hänet jumalakseen, mutta rankaisi säälimättä kaikkia, jotka uskalsivat häntä vastustaa. Hänen päihtyneet seuralaisensa syöksyivät, kohottaen vimman huutoja, heidän kimppuunsa ja repivät heidät palasiksi.
Hermē´en kuvattiin lentävän läpi ilmojen siivekäs lakki päässä, siipikengät jalassa ja siivellinen sauva kädessä. Hän oli jumalien sanansaattaja, joka halukkaasti ja taitavasti suoritti heidän asiansa. Nopeammin kuin tuuli hän kiiti mihin osaan maapalloa tahansa varottamaan ja pelastamaan ihmisiä sekä ilmoittamaan heille jumalien määräyksiä. Ihmiset rakastivat häntä suuresti. Kauppiaat ja matkamiehet, jotka kulkivat kaduilla ja teillä, pyysivät hänen apuaan. Mutta Hermes oli myös viekkaiden varkaiden jumala; he luulivat hänen auttavan heitä heidän konnamaisissa toimissaan. Kohta syntymänsä jälkeen Hermes oli keksinyt lyyryn, virittämällä jänteitä kilpikonnan kuoren poikki. Hän lahjoitti kuitenkin soittimen vanhemmalle veljelleen Foibos Apollonille.
● Oraakkelit. Usein jumalat valitsivat erikoisen paikan, jossa he ihmisille ennustivat tulevia asioita. Näin saatuja ennustuksia sanottiin oraakkelilauseiksi. Kuuluisin oli Hellaassa sijaitseva Delfo´in oraakkeli, jossa Foibos Apollon ilmoitti tahtonsa.
Kuva 44. Pythia.
Kuva 45. Kreikkalaiset naiset tuovat uhria vainajalle.
● Olympian juhlat. Kreikkalaiset palvelivat jumaliaan rakentamalla heille temppeleitä ja tarjoamalla uhreja sekä panemalla toimeen uskonnollisia juhlia. Jokaisella kaupungilla oli omat juhlansa. Mutta olipa sellaisiakin juhlatilaisuuksia, joihin saapui osanottajia kaikkialta, missä kreikkalaisia asui. Kuuluisimmat olivat ne yhteiset kilpaleikit, joita vietettiin joka neljäs vuosi Oly´mpian kentällä Peloponnesoksen länsiosassa. Juhlakenttä oli pyhitetty Zeulle ja sinne oli rakennettu muhkea Zeun temppeli sekä sen viereen suuri alttari. Hieman syrjässä juhlakentältä olivat stādion eli kilparata, jossa katsojat seisten seurasivat kilpailujen suorittamista, sekä hippo´drōmos eli kilpa-ajorata.