— Täällä on paljon nuoria, tule nyt, niin ruvetaan karttupiilosille.
Samalla hän kääntyi mennäkseen, mutta Pekka jäi paikoilleen.
— Tule nyt, tule! kehoitti Aini. — Tai… olisiko sinulla jotain sanomista? tiedusteli hän uteliaana ja pysähtyi.
— Kuule, Aini! virkkoi Pekka puolestaan.
— Mitä?
— Jos sinä luulet, että minä olen jollekulle kertonut?
— Niin luulin ennen, mutta nyt en enää luule.
Tule nyt, meitä odotetaan.
Pekka kulki hänen jälestään pensaiden välitse. Hänen teki mielensä tarttua Ainin käteen, mutta hänellä ei ollut rohkeutta sitä tehdä. Kun äänet alkoivat pihamaalta kuulua, kääntyi Aini äkkiä ympäri.
— Mennään tuolta takaportista maantielle ja sieltä kautta pihaan, virkkoi hän, sivumennen vilkaisten Pekkaan.