Melkein sanalta sanaan näin kuuluvan on sama keräilijä saanut
Karvialtakin.
Toisinto Kuhmoisista, melkein sanalta sanaan yhtäkuuluva kuin toinen Sotkamolta, O. Pettersonin saama, sit 22: 86, ja kuin yksi, joka on otettu Suomen kansan vanhoihin runoihin S. Topeliukselta, V, 47.
Kuhmoisista saatu kuuluu:
Jesus kirkkoon meneepi
Hevosella hirvisellä,
Kalahauvin karvasella,
Lohen mustan muotosella.
Hivelty hevosen jalka,
Tarttu hevosen seäri-varsi
Kivisellä kirkkotiellä,
Vaskisella vainiolla.
Jesus maahan rattahilta:
Mist' on suoni solkahtannu,
Mist' on liikunnu lihoa,
Siihen liittele lihoa,
Siihen pane palliota.
Neitsy Maaria emonen!
Tuopa silkkisi sininen,
Paitasi tulipunanen.
Sit. 22: 105.
Tälle loihturunolle olen antanut jotenkin lavean tilan tässä tutkistelmuksessa, mutta se oli tarpeellista siksi että saataisiin yleinen katsaus sen äärettömästä yleisyydestä eri kansojen taruissa, ja että voitaisiin vertailla sen monet toisinnot keskenään. Heti näytäksen, että kaikista näistä toisinnoista suomalaiset ja virolaiset likimmin ja useimmissa lauseissaan pitävät yhtä, ja niiden kanssa samanlaatuisimmat ovat Norjassa vielä tunnetut sanat. Suomalaiset ja Wirolaiset siis ovat mahtaneet oppia sitä tuntemaan joko silloin kun heidän yhteytensä vielä oli suurempi, kun kansan virtailus Suomenlahden molemmille puolille ei vielä ollut la'annut, vaan kun sittemmin jakautuneiden Hämäläisten parvia vielä asuskeli Laatokan ja Äänisjärven rannoilla, s.o. viimeistäkin noin 12:lla vuosisadalla, tahi voivat he sen oppia kanssakäynnin kautta saman kansan keralla, tahi myöskin on tämä yhteys voinut tapahtua myöhemmin kummassakin kansassa erikseen. Missä hyvänsä johtaa meitä lähimmäinen yhtäläisyys toisintoin välillä Skandinavialaisiin, ja niistä olivat Ruotsalaiset se kansa, jonka kanssa sekä Suomalaiset että Wirolaiset olivat kanssakäymisessä. Kolmannellakin lailla olisi se voinut tapahtua, nimittäin sen kanssakäynnin kautta, joka vanhemmilta ajoilla on Suomenlahden poikki ollut Wirolaisten ja Suomalaisten välillä, ja josta Kalevipoeg itse monessa kohden todistaa. Ainakin on tämä vaikutus Ruotsista mahtanut tapahtua katolisuuden ensimmäisen ilmestymisen ajoilla näille paikoin. Wirolaisissa, sekä Pihkovasta että Järvalta saaduissa kappaleissa, tavataan nimittäin lla-päätteinen adessivomuoto; ja vaikka kyllä on merkillistä, että Wirolainen runoudessaan useasti käyttää täydellisempiä muotoja kuin puhekielessä, niin tätä sijaa ei kuitenkaan tavata. Se kohta, että kaksi toisintoa on saatu Pihkovan seuduilta, jo itsessään näyttää todistavan vanhempaa ikää. Se seutu on, mitä laulurikkauteen tulee, niinkuin saari erillään muista osista maata, sillä tavoin että Tarton piiri on aivan ilman runoja ja taruja. Kielessäkin tavataan se omituisuus, että se vanhemmissa runoissa on enemmän Räävelin, puheessa Tarton murteen tapaista, ja erittäin sanotaan sen olevan Suomen kielen tapaista Kutshinan kylässä. Kummastuttava on myös viimemainitun seudun runoissa tieto paikkakunnista Suomenlahden rannoilla, vaikka yhteys niiden kanssa on hyvin vähäinen. Tämän kaiken johdosta on syytä Kreutzwaldin mukaan päättää tämän kansan Pihkovan ympärillä tuoneen runonsa muassaan entisiltä asuinsijoiltaan Suomenlahden rannoilla.[84] Muutos on mahtanut tapahtua hyvin aikaisin, koska nyt ei enää ole mitään yhteyttä entisten asuinpaikkojen kanssa, ja koska muinaistarutkaan eivät siitä säilytä mitään kertomusta. Varmana taidettaneen pitää, että runotaito on perintö muinaisilta ajoilta, mutta milloin mainitut loihtusanat lienevät levinneet ympäri Pihkovan, Järvan ja Suomenmaiden, siitä ei tämä anna selkoa. Ehkä se lienee tapahtunut silloin kun Ruotsalaisilla katolisuuden aikana oli Wironmaassa suurempi valta kuin sittemmin, ja kun Inkerinmaa pidettiin ikäänkuin välikkönä Suomen- ja Wironmaiden välillä. Historia tietää, näet, kertoa moninaisista Ruotsalaisien retkistä syvään Liivinmaahan vielä 13:llakin vuosisadalla, ja ruotsalaisten siirtolaisten asuminen ainakin länteisessä Wirossa on samasta ajasta asti historiallisesti todistettu.[85]
Sen vertaa niistä ajatuksista, jotka osaksi kristinuskon kanssa, tunkeutuivat Wirolaisiin heidän kanssakäyntinsä kautta Skandinavialaisten kanssa. Toinenkin tärkeä lisäys Wirolaisten ja Suomalaisten aikaisemman sivistyksen historiaan on niissä monissa sanoissa, jotka he ovat ottaneet kielehensä Ruotsista. Yleinen syy tähän on se, että uusien esineiden ja käsitysten kanssa myöskin niiden nimet lainattiin, ja kun Wirolaiset ja Suomalaiset olivat melkein samalla sivistyksen portaalla, olivat lainatkin samalaiset. Siinä on kuitenkin se omituinen seikka, että paitsi näitä tavataan molemmin puolin Suomen lahtea paljo lainattuja sanoja, joiden merkityksille ainakin Suomen kirjakielessä on syntyperäisetkin nimet. Tässä luettelen paremman vertauksen vuoksi ne vieraat sanat, jotka Kalevirunoistosta olen kerännyt:
Vir. = Suom.
agan = akana, Vatjan kieleksi akana[86] adra = aura, Vat. adra õlut = olut ohverda = uhrata kambri = kammari kaku = kakku (leipänen) kaape = kaapu kampi = kampa kannu = kannu (haarikka) katel = kattila, Vat. kattila klaasi = klasi, lasi kepi = keppi (sauva) Vat. keppi kelderi = kellari kilinki = killinki kinga = kenkä kiriko = kirkko, Vat. cerikko kööki = kyökki humal = humala, Vat. umala taaleri = taaleri tantsin = tansin talli = talli tarbe = tarve, tarpehen tooli = tuoli torni = torni turku = turku tükki = tykki (ruukki y.m.) tünderi = tynneri (pulkko) paari = pari panti = pantti peekeri = pikari Vat. pikari penningi = penninki piiga = piika Vat. piika piipu = piippu püksi = pöksyt (housut) prõua = rouva, frouva vangi = vanki viina = viina värvita = värjätä võlvi = holvi saagi = saha sadula = satula sammeti = sammetti siidi = vertaa silkki soola = suola, Vat. soola sänki = sänky riida = riita (taistelu) riigi = riikki (valtakunta) raamat = raamattu moori = muori marssi = marssi müüri = muuri nööri = nuora? lampi = lamppu tüüra = tyyrätä, laskea, ohjata literi = liiteri, vaja, katos lodja = lotja, saima, soima looti = luoti, puntti, punnukka, paino lusti = lysti, halu, huvitus.
Sanoja, jotka ovat yhteisin, mutta joilla Suomessa on syntyperäiset imitykset: