Patam-virran partahalla vihanta on nurmirinne,
nurmen kaikki sinikukat kasvaa rehevästi niin.
Siellä varroin, siellä varroin, eipä kuulu kultaa sinne.
Vaiko katositkin, kulta, sinikukkasiin?
UUSI LAULU.
Päin kaunista kaukorantaa
se liiteli lintu vapaa:
"En tahdo kahletta kantaa.
Hui hai, kuka kiinni tapaa?"
Se liiteli neidon mieli
kuin lintunen vailla paulaa:
"On ihana ilman pieli,
sen laajat on linnat laulaa."
Mut Lempi jäljessä hiipi,
se leikkivä metsämiesi.
Oli paulassa, ennenkuin tiesi,
jo helkkyjä heljäsiipi.
"Mitä teit sinä, leikkivä Lempi:
panit tielleni piilevän paulas!"
— "Vain kahta on kaunoisempi
sitä kantaissaan sinun kaulas." —
"Mitä teit sinä, leikkivä Lempi:
sinä telkesit siintävän tieni!"
— "Sinut vien, mihin, lintuni pieni,
unes lentävin mieli ja empi." —
"Mitä teit sinä, leikkivä Lempi:
on vait, joka vankina elää!"
— "Uus laulus on onnellisempi,
kaikk' elosi lauluna helää."
YÖLLISET MERET.
Näen katseen, en näe pohjaa, näen yöllisen välke-veen; tuli suurten tähtien ohjaa yön loistohon loihtuiseen.