J.k. — Et ole lähettänyt valokuvaasi, jota pyysin. Ehkä et ole ollut tilaisuudessa otattaa sitä. En tiedä, et vastaa siihen mitään. En minä pakoitakaan Sinua lähettämään, jos et Sinä itse tahdo.
IV.
Lokak. 31 p.
Rakas sisko Hanna!
Aukustilta sain tänään kirjeen. Hän voi hyvin ja on käynyt Helsingissä. Siellä sytytti hän monta naissydäntä, ja kohta kotiin palattuaan sai hän eräältä Nanna Vahlbergilta kirjeen, joka sisälsi hehkuvinta rakkautta. En oikein tiedä, onko luvallista puhua näistä asioista, mutta olethan sinä Aukustini sisko. Aukusti näkyy olevan oikea Don Juan, ja minä olen ylpeä siitä. Moni tyttö minun sijassani olisi mustasukkainen, mutta semmoista minä en tunne. Minä kuitenkin säälin sitä tyttöraukkaa, joka niin hullusti rakastui. Niin se käy, kun tytöillä ei ole aikaa odottaa vaan silmittöminä lentävät miesten syliin.
Aukusti on nyt tilaisuudessa antaa ensimäiset rukkasensa — saa nähdä kelle ne lankeevat: Nanna Vahlbergille vai Alma Saariolleko?
Hyvästi nyt, sillä täytyy jo mennä levolle. Kello on jo kohta 1. Neljän arkin pituinen kirje Aukustille ja tämä Sinulle ovat yöllinen työni.
Viime aikoina olen ollut kipeänä. Nyt myöhään valvottua puistattaa ruumista ja käteni vapisee.
Suurella halulla odotan Sinulta, rakas Sisko, kirjettä aivan kohta.
Siskosi Alma.