— Hänet on ammuttu, näyttelijätär vastasi kuivasti.
— No, se olikin parasta, Anstey tuumi. On parempi kuolla taistelutantereella, kuin olla kovan ja armottoman naisen rääkättävänä.
Nuori nainen katsoi vihaisesti tuota pitkää, yksikätistä miestä.
— Olen kuullut, että merirosvot ovat kohteliaita naisille, hän sanoi kiivaasti.
— Niin olemmekin, Anstey vastasi. Mutta minä olen lakannut leikkimästä naisten kanssa. Yrittäkää te häntä, joka on tuolla sisällä. Hän on nuori tiikeri, jota ansaitsee kesytellä… Mutta olkaa varuillanne, hänellä on hirveät kynnet. Muuten täytyy minun niinkuin kaikkien muittenkin lausua teille tunnustukseni…
— Mistä?
— Kauniista sääristänne, miss Lyall. Kuuluisista kauniista sääristänne.
XVIII.
RALPH BURNS.
Noin 7 ajoissa illalla kulki eräs mies Piccadillyyn päin kaikkein pahimmassa tungoksessa. Ihmisvirta vyöryi edes-takaisin, autot kirkuivat kukin omalla tavallaan, ja suuret irlantilaiset "bob'it" seisoivat kuin pilarit, tehden näyn yhä kirjavammaksi.