Sillä molemmat nuoranpätkät olivat niin yhtäläiset kuin kaksi vesipisaraa.
— Nyt ymmärrätte, Burns jatkoi voitokkaasti hymyillen, että joka tapauksessa olemme saaneet kiinni siitä nuoranpäästä, joka vie meidät suoraan Jerôme-vaarin murhaajaan. Ja hänestä ei ole monta askelta —
— Tarkoitatte?
— Hai-kaloihin!
XXI.
ITSE PIRU.
— Oletteko huomannut, Burns kysyi levittäessään huolellisesti lautasliinaa rintansa päälle, että ajatus juoksee parhaiten hyvän aterian jälkeen?
Cottet hymyili ja heitti tutkivan silmäyksen ruokalistaan.
— Se on, kuinka asian ottaa. Mutta en voi kieltää, että muutamat hyvät Marennes'n…
Burnsin silmät leimahtivat.