Ja lasten eteen vei sen, näin
Mielt' äidin niinkuin lepyttäin,
Ja lausuin: huolet' olkaa vaan!
Kyll' leipää hankitaan.
Nyt veet tul' äidin silmihin,
Hän heti läksi hovihin
Ja sanoi: »sekää rahat nää,
Mut meille Musti jää».
Mut kunpa rikas kuuli tän,
Niin heltyen näin lausui hän:
»Uskollisuutt' ei voita vain
Ei kullat maailmain».
Ja lausui vielä lisäksi:
»Nyt tulen teille hyväksi,
Nyt teille kultaa, ruokaa suon
Vaan Mustin tähden tuon».
Ja koissakos nyt riemuitaan,
Ja Musti möris iloissaan;
Ja nyt on Musti päättänyt,
Ja satu loppui nyt.
Lukemisia lapsille III, 1875.
F.M. Franzén.
LAAKSON LILJA.
Sä laakson lilja, oletkos
Vaan maasta noussut elohos?
Et; kuihtuisitpa kuoloon poisi,
Jos ei myös taivas pilvistään
Sun juurtas kastais vedellään
Ja sulle päivän paisteen soisi,
Jok' umpinaisen silmukan
Avaapi täyteen kukkahan.
Niin, sielu, elos oikea
On armolahja taivaasta.
Luonnon kirja 1886.