Jokainen tuon nyt ymmärtää,
Mihin se sitte pannaan,
En tuota huoli nimittää,
Ja lasten kuulta laulaa.
Ken ei taas tahdo tanssia,
Kun kuulee kurauksen,
Hän saapi jouten kollottaa
Sen polskan purauksen.
Ei siihen panna pakkoa,
Pitäköön mielen päässään.
Ja olkoon ruokain kantaja,
Sill' ompi työtä työssään.
Tai tupakkia polttakoon,
Ja jaaritelkoon juttui,
Toistansa kylkeen korkatkoon,
Ettei se uneen nukkuis.
Vaan minä vainen yritän
Sulhasen kanssa tanssiin,
Oluttakin, jos taritaan,
Ensin kulahuttaisin.
Nyt mielelläni läh'enkin
Jos aivan yksinäni,
Vaan täytyy tulla mui'enkin,
Kun nousi pelin ääni.
3. Omistus Nuorelle vaimolle häissä.
Mä sanon suuren kiitoksen,
Ja kiitoksia paljon,
Se on mun velvollisuuten',
Ja mielelläin sen sanon.
Vaan se on sitä värkkiä,
Kuin itse kukin tietää,
Ettei se täytä säkkiä,
Vaikka sitä paljon pietään.
Mutta jos aika antaisi
Laulella nuorell' vaimoll',
Ja vanha väki salleisi
Puhella onnen toivoll',
Niin minä mielialani
Ilolla ilmoittaisin,
Ja sanoisin ne sanani,
Kuin tullessani löysin.
Jumala kaikkivaltias,
Se hyvä onnen isä,
Aviosäädyn haltia,
Kuin sitä aina lisää,
Antakoon sinun askeleis
Tääll' onnelliset olla,
Ja päälle pannut askareis
Hyvästi toimeen tulla!