[51] Vrt. nimeä Louhi, Loviatar,
[52] Tässä yhteydessä tekee mielemme toistaa, mitä J. Krohn kirjassaan »Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus» kertoo votjakkien tunosta (tietäjästä, noidasta): »Muutenkin voi kuka tahansa tekeytyä _tuno_ksi, joka vaan kykenee hankkimaan itselleen siihen tarvittavat tiedot. Ne ovat saatavat itse haltioilta, jotka ilmestyvät öisin vanhan ukon haalimassa, pitkään kauhtanaan puettuna. Tunon mahti ei ole 'kaikilla sama, se vaihtelee sitä myöten, kuinka voimakas haltia hänellä on ollut opettajana, osaksi se myös riippuu oppilaan omasta vastaan-ottavaisuudesta. Etevin opetus on se, jonka Inmar, ylijumala antaa. Inmar ilmestyy noidankokelaalle yöllä toinen, täysin oppinut tuno seurassaan ja kuljettaa häntä kaikenlaisiin kummallisiin paikkoihin, koko ajan soittaen kannelta, ettei häntä pelottaisi. Viimeksi jumala vie hänet äärettömän leveän joen luo, jonka yli on jännitetty kantelen kieliä. Näillä kielillä pitää hänen hyppiä ja tanssia; niin usein kuin hän niiltä putoaa, hän menettää osan vastaista vaikutusvaltaansa. Mahtavin tuno tulee siitä, joka kestää tämän koetuksen horjahtamatta kertaakaan (s. 101).
[53] I Kor. 15: 53—55.
[54] I Kor. 15. 40—44.
[55] I Kor. 15. 46—49.
[56] I Kor. 15. 51.
[57] Sentähden Ilmarisenkin mielikuva hohtaa tuliteräisenä ja kultaisena miekkana j.n.e.
[58] Tässä yhteydessä ymmärrämme minkätähden Sampo-sanaa voidaan verrata suomalaisiin sanoihin sammas ja sampi. Sammas on otettava merkityksessä rajakivi eli rajapylvas, joka erottaa Sammon rakentamisen eri jaksoja eli ruumiita toisistaan, ja vastaa siis käytännöllisesti vihkimystä. Sampi taas merkityksessä kala muistuttaa sitä, että Kristuksen symboolina käytettiin kalaa (ikhthys, s.o. Iesous Khristos theou hyios sooter); ja Kristuksella okkulttisesti katsoen oli täysin organisoitu Sampo eli aurinko ruumis. Voisimme myös otaksua, että Sampo sammas-sanan sukulaisena on tarkoittanut pyramiidia, jossa salaista viisautta opetettiin, koska sammas eli rajakivi enemmän tai vähemmän on pyramiidin muotoinen; mutta tämä veisi spekulatioihin suomalaisten ja egyptiläisten keskinäisistä suhteista, jotka spekulatiot vielä lienevät liian rohkeita.
[59] »Hevosen» ja »veneen» vertauskuvallisesta merkityksestä on seuraava esimerkki: kun lappalainen noita tahtoi langeta loveen—ja muut valmistukset oli suoritettu—, hän otti lakin päästään, aukaisi vyönsä, irroitti kenkänsä paulat, peitti 'kädellä kasvonsa, pani kädet puuskaan, kumartui eteen ja taakse ja huudahti: »valjastakaa vetoporo!» tai »työntäkää vene vesille!» Vrt. J. Krohn, Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus, s. 114.
[60] Lönnrotin ensimmäisessä kirjaanpanossa mainitaan Pohjola ja Manala rinnatusten, kts. Kalevalan, esityöt, I. Väinämöinen esim. ss. 230—231: poikki Pohjolan joesta, Manalan alantehesta, ss. 550—551: noille Pohjolan vesille, Manalan alantehille.