[41] Mielikuvitus ja todellisuus Kalevalassa, s. 9.
[42] Kalevalan sisällys ja rakenne, s. 247.
[43] Roomalaiskirje 8: 19—22.
[44] Vrt. myös profeetan kuvausta leijonasta ja lampaasta Vanhassa Testamentissa.
[45] Kirjassaan »Kalevalan sisällys ja rakenne».
[46] Louhi, Pohjolan emäntä, joka on sisätajuntamme hallitsija, on sentähden myös sama kuin Manalan haltija. Tämä näkyy runotoisinnoistakin y.m. seikoista. Vrt. J. Krohn, Suomalaisen kirjallisuuden historia, I. Kalevala, ss. 253 ja 254.
[47] Luuk. 14: 21, 23. Vrt. myös Matt. 22: 9.
[48] Matt. 22: 11—13,
[49] Käytämme tässä, kuten teosofisessa kirjallisuudessa on tapana, sanoja yksilöllisyys ja persoonallisuus tarkoin määritellyssä ja siis rajoitetummassa merkityksessä kuin yleensä puhe- ja kirjakieli niitä käyttää. Teosofinen käyttötapa johtuu siitä Mad. Blavatskyn huomauttamasta tosiseikasta, että latinalainen sana persona merkitsi alkuaan »naamio», jonka läpi kuului (per—sonare) näyttelijän ääni. Ja onhan näyttelijään verrattavissa kuolematon minä eli yksilö, joka ruumistuksissaan maan päällä näyttelee milloin mitäkin roolia eri persoonallisuuksissaan.
[50] Matt. 8: 20.