Johan (istuutuu hänen luokseen.) Hän on koko kummitus.
Klara. Sanon sinulle — minua aivan peloittaa!
Johan. Ettäkö hän saa aikaan tulen taikka veden vaaran?
Klara. Ei, mutta että hän varmasti jossain oven takana kurkistelee!
Johan. Luuletko?
Klara (kuuntelee ovella.) Hs! Kuuletko? Eikös joku kävellyt siellä?
Johan. Usko pois, hän juo siellä itse teensä.
Klara (nousee.) Odota hiukan. Katson ovelta. Tuollaiseen vieraasen ihmiseen ei koskaan voi luottaa!
(Menee ovelle.)
Johan (istuen.) Pidä varasi, ett'ei hän syö sinua!