FIGARO. Tehdään, mitä voidaan. Asettukaa minun asemaani.
BARTHOLO. Minä teidän asemaanne! No! saakeli, minä puhuisin somia hullutuksia!
FIGARO. Herra, te ette aloita peräti huonosti; minä vedän todistajaksi teidän virkaveljenne, joka tuolla uneksii.
KREIVI (toipuen). Minä … minä en ole herran virkaveli.
FIGARO. Ettekö? Kun minä näin teidät täällä neuvottelemassa, luulin teidän harrastavan samaa ainetta.
BARTHOLO (vihoissaan). Mikä asia vihdoin tuo teidät tänne? Onko joku kirje vielä tänä iltana annettava rouvalle? Puhukaa, täytyykö minun poistua.
FIGARO. Kuinka ankarasti kohtelette ihmisraukkoja! Hiisi vieköön, herra, minä tulen teidän partaanne ajamaan, siinä kaikki; onhan tänään teidän tavallinen päivänne?
BARTHOLO. Te saatte pian tulla takaisin.
FIGARO. Ah! niin, tulla takaisin! Koko garnisoni ottaa lääkityksiä huomenna aamulla, minä olen suosijoitteni kautta saanut sen asian urakalla. Päättäkää siis itse, kuinka vähän aikaa minulla on menettää! Tuletteko, herra, hiukan huoneesenne?
BARTHOLO. Ei, herra ei tule ensinkään huoneesensa. No! mutta… Mikä estää partaani tässä ajamasta?