Sitten he kerran läksivät Paimpoliin Yvonne muorin kanssa, ostamaan hääpukua.
Niitten hienojen pukujen joukossa, jotka hänellä oli jäljellä entisistä ajoista, olisi kyllä ollut semmoisia, jotka olisi voinut laittaa siksi tilaisuudeksi, tarvitsematta mitään ostaa. Mutta Yann oli tahtonut lahjoittaa sen, eikä Gaudkaan liioin ollut vastustellut: hänestä tuntui niinkun hän jo osaksi olisi ollut Yannin vaimo, kun hänellä oli hänen lahjoittamansa puku, jonka hinta oli maksettu hänen kalastustyöllään ansaitsemilla rahoilla.
He valitsivat mustan, sillä Gaud vielä piti surua isänsä jälkeen. Mutta Yannista ei ollut mikään vaate kyllin kaunista niistä, jotka levitettiin heidän eteensä. Hän oli vähän kopea kauppiasta kohtaan ja hän, joka ennen ei mistään hinnasta olisi mennyt mihinkään Paimpolin puotiin, sekaantui nyt kaikkeen, hän piti huolta puvun kuosistakin; hän tahtoi että siihen pantaisiin suuria samettinauhoja, jotta se tulisi oikein kauniiksi.
IV.
Kerran kun he taas istuivat illalla kivipenkillään ja yö jo alkoi peittää aution rannikon, ja satunnaisesti sattuivat katselemaan oratuomipensasta, joka oli ainoa laatuaan likitienoilla, ja kasvoi kallioitten välissä tien vieressä, niin he puolihämärässä luulivat näkevänsä pensaalla pieniä valkoisia palleroita:
— Voisi luulla sen kukkivan, Yann sanoi. Ja he menivät lähemmäksi, tarkemmin katsomaan.
Se olikin täydessä kukassa. Kun eivät voineet nähdä oikein selvästi, koskettelivat he sitä, ja tunsivatkin sormillaan pikku kukkia, jotka olivat aivan kosteita sumusta. Silloin he ensikerran tunsivat kevään lähestyvän, ja samalla he huomasivat, että päivät jo olivat pitempiä, että ilma jo oli lämpimämpi ja yö valoisampi.
Mutta tämä pensas sentään oli toisia paljon edellä! Ei missään näillä tienoin olisi minkään tien varrella nähty moista. Varmaankin se oli alkanut kukkia heitä varten, heidän lempensä juhlaksi.
— Meidänpä täytyy poimia niitä, Yann sanoi.
Melkein hapuilemalla hän kokosi vihkollisen karkeisiin käsiinsä, suurella kalastajapuukollaan, jota hän aina kantoi vyötäisillään, hän huolellisesti leikkasi kaikki oat pois ja sitten hän pani kukat Gaudin ryntäille.