Sitten seuraa voimistelu. Yves harjoittelee poikaansa käännellen ja pyöritellen häntä, pää alhaalla, jalat ilmassa nostaen häntä käsivarsista hyvin korkealle: "Sanoppa, pikku Pierre, milloin ovat sinun käsivartesi sellaiset kuin minun? Vastaa toki: Ei koskaan! Minun käsivarteni eivät koskaan tule sellaisiksi kuin sinun; en saa kokea kylliksi kovaa, varmasti."
Ja kun Yves, tukka aivan pörröllään, meluamiseen väsyneenä, sanoo siistien itseään, kaikkein vakavimmalla, komeimmalla sävyllään: "Pikku Pierre on lopettanut voimistelunsa tällä kertaa", tulee pikku Pierre minun luokseni hymyillen tuota hymyä, mikä saa antamaan hänelle kaiken, mitä hän tahtoo: "Nyt on sinun vuorosi kummi", eikö niin? Ja voimistelu alkaa uudelleen.
CI.
Armoton, suuri kello on yhä käynyt. Muutaman tunnin kuluttua minä lähden, ja pian poistuu Yves-veljenikin, kauas, outoon tulevaisuuteen.
On viimeinen päivä, viimeinen ilta. Yves, pikku Pierre ja minä menemme Keremenen-vanhusten majalle sanomaan hyvästit isoäiti Mariannelle.
Hän asuu nyt yksin sammalpeitteisen kattonsa alla, suurten, holveja muodostavien tammien alla. Pierre Kerbras ja Anne, jotka ovat menneet naimisiin keväällä, rakennuttavat kylään oikean talon, samanlaisen kuin Yves'lla. Kaikki lapset ovat lähteneet.
Maja parka, jossa ristiäispäivänä kauniit huput ja valkeat kaulukset niin iloisesti liehuivat! Tuo kaikki on jo mennyttä, nyt on se tyhjä ja hiljainen. Me istuudumme vanhoille tammilavitsoille nojaten pöytään, jossa kerran söimme suuren päivän iloisen aterian. Isoäiti istuu jakkarallaan kehräten rukillaan, pää painuksissa, ilme raihnas ja harhaileva.
Vaikka aurinko ei vielä ole kovin alhaalla, on täällä pimeä.
Meidän ympärillämme on vain entisajan halpoja, yksinkertaisia esineitä. Hyvin kömpelötekoisia rukousnauhoja riippuu karkeilla graniittiseinillä, hämärään haihtuvissa nurkissa on talven varaksi koottuja tammihalkoja ja vanhoja, mustia ja pölyisiä talouskaluja, joiden muodot ovat entisaikuisia, lapsellisia.
Koskaan emme ennen olleet tunteneet kuinka mennyttä ja meistä kaukana tuo kaikki oli.