—"Se oli kuitenkin wälttämätön, wai kuinka sinä, Iiwar, arwelet?" sanoi hän juuri kuin omaatuntoansa rauhottaen.
—"Tietysti se oli wälttämätön", wastasi Iiwar.
—"Ja minä luulen he wihdoin pysywät tolallaan."
—"Ainakin siksi…" wastasi Iiwar, waan keskeytti puheensa.
—"Kuin? Luuletko, ettemme nyt woi heistä olla aiwan huoletta?"
—"Warmaan", wastasi Iiwar. "Mutta kaksi wihollista yhtaikaa on pian kuin kaksi warasta yksillä markkinoilla."
—"Niin, sinä tarkoitat herttua Kaarlea?"
—"Joka wihdoin saattaa työssä ja toimessa yhdistyä talonpoikain asiaan."
—"Niin, waan sinä unohdat kuninkaan sotawäen, aateliston ja tämän talwen kolme jäännös=kuukautta. Minä arwelen ne woiwan aluksi antaa hänelle wähän miettimistä."
—"Se on totta, ennen kesää ei woi tapahtua mitään. Waan sitte?"