HÖLMÖNEN. Hän, näet sen Mari! kääntää silmät niin että ne näyttävät kaikki asiat edestakaisin.
MARI. Voi! Mitä? Sitte tulevat naimattomat naisiksi, emännät piioiksi ja piiat emänniksi, ah!
KATRI. Jumala varjele semmoisesta onnettomuudesta.
HÖLMÖNEN. Hihihi! Mariseni! Ja vanhat näätsen tulevat nuoriksi.
KATRI. Mitä! vanhat nuoriksi—onko se mahdollista?
HÖLMÖNEN. Niin Katriseni! mutta lapseni! se maksaa 50 kopeekkaa hengestä.
MARI. Minä panen koko palkkani, Isäntä!
KATRI. Ja minä, Matti, minä panen koko ruplan, ja sinunki edestäsi, tulee ja vielä ryypytki, Matti!
HÖLMÖNEN. Mitä, Katri? Minä luulen, silmäni jo ovat käännetyt. Niin hyvä et ole kahteen kymmeneen vuoteen ollut—Vaan kuulkaat, Hölmöläiset jo tulevat, tulkaat lapseni, tulkaat.
(Menevät.)