Ilta oli jo niin pimeä, että walkeata tarwittiin huoneissa. Siitäkin huoneesta näkyi walkea ja se osoitti että työmiehet oliwat jo warmasti tulleet työstä.
Kun minä tulin porstuaan ja yritin tarttumaan awaimeen, saadakseni owen auki, ei ollut minulla siihen woimaa. Kauan sain tyynnyttää ja waikittaa sydäntäni, ennenkuin sain tuon kylläkin heikon lukon auki kierretyksi.
Kun astuin huoneeseen, huomasin minä heikon, läkkipellistä tehdyn lampun walossa, että huoneessa oli mies ja nainen; miehen tunsin heti omaksi miehekseni. He istuiwat huoneen perällä, höyläämättömistä sahalaudoista neljän paalun nenään tehdyn pöydän tapaisen ääressä, missä myös tuo himeä lamppu paloi. Pöydällä oli melkein täysinäinen wiinapullo, ja kahwipannu oli takan liedellä, missä kytewä walkea palaa kitisi, päästämättä ainuttakaan liekin leimausta. Kaksi täysinäistä kahwikuppia höyrysi pöydällä, josta mieheni oli juuri toisen puolen juonut. Minä näin, että hän oli ennestäänkin humalassa, mutta hän kaasi pullosta kahwin sekaan ja alkoi sitä seosta ryyppiä; nainen joi kahwinsa siltään loppuun.
Himeä walo jätti owenpuolen niin hämäräksi, ett'ei minua tunnettu.
'Kuka siihen owenpieleen tuli? Joku akka kai. Mitä sinä täältä haet?' sanoi mieheni.
Minun sydämeni tykytti kowemmin, polweni notkuiwat enemmän ja minä lähdin suonenwedon tapaisesti käydä horjumaan pöytää kohden, tietämättä oikeastaan mitä tein.
'Rakas Heikki! Ethän sinä tullutkaan, etkä kirjoittanut', sommersin minä ja lewitin käteni tarttuakseni hänen kaulaansa.
Hän hypähti ylös niinkuin käärmeen pistämänä ja työnsi tuimalla sysäyksellä minut pois luotaan, niin että olin siitä wähällä kaatua.
'Eikö se wielä … kyllä minä sinulle kirjot … et minua wasta…' kuulin minä hänen katkonaisesti ja wihasta kähisewällä äänellä sanowan. Mitä sitten tapahtui, on minulle tietämätön, sillä minä olin pyörtynyt.
Kun minä toinnuin horrostilastani, oli jo päiwä. Minä olin makaamassa samassa huoneessa, sahalaudoilla seinään lyötyjen piittain päälle naulaamalla kyhätyllä lawalla, missä oli hienoksi kuluneita oljen pehkuja pehmitteenä ja likaisia waateryysyjä pään alla. Outo nainen istui wieressäni, huuhdellen päätäni kylmällä wedellä.