* * * * *
On kulunut aikaa pari wuotta. Lainakirjasto on ollut sen aikaa käytännössä ja Keron Heikki on sitä hoitanut. Waloisan kynttilän tawalla on se lewittänyt waloa ympärillensä. Kansalaisensa owat wähitellen tulleet huomaamaan, että Heikissä on miestä paljon enempi seisomaan kuin lankeemaan ja he kunnioittawat häntä paikkakunnan warakkaampana ja ymmärtäwäisempänä miehenä.—Anoppimuorikin on jo aikoja sitten antanut Heikille anteeksi tuon ensimäisen ja wiimeisen hairahduksen, sillä hän on huomannut wäwynsä mieheksi, jolla on woimaa nousta ylös lankeemuksensa jälkeen. Mummo on jo käynyt kowin wanhaksi ja woimattomaksi itseään hoitamaan, silti on hän wihdoin suostunut muuttamaan wäwynsä ja tyttärensä luo. Usein hän katsoo Heikkiä kauwan aikaa silmiin ja silloin sanoo hän tawallisesti: "En minä yhteen aikaan luullut tuota Heikkiä kelpomieheksi." Tuota sanoessaan wetäysi hänen kulmikkaat, ryppyiset ja keltaiset kaswonsa wiehkeämmän näköiseksi.
"Tanu Niininen"—hän, joka oli lainakirjaston sitonut ja joka oli ollut langeta niin suureen rikokseen epätoiwossaan, mihin wäkewät juomat oliwat hänet syösseet—niin, hänkin on pitänyt lupauksensa, sillä hän ei ole sittemmin pannut suuhunsa mitään wäkewiä kun hän oli Heikille luwannut niistä luopuwansa. Suurena apuna oli Heikki hänelle kiusausten aikoina. Luottamusta saaneena on hän saanut runsaasti työtä ja säästäwänä miehenä kun nyt on, on hän woinut kutsua waimonsa ja lapsensa luokseen. Heikin awulla on hän perustanut oman liikkeensä. Toimella ja tarkkuudella toimittaa hän ammattiinsa kuuluwat työt ja tämän nojalla on hän niin paljon waurastunut, että hänen perheellänsä on riittäwä ja murheeton toimeentulo. Heillä ei ole wielä koskaan semmoista ollut ja Niinisen waimo kiittää sydämestään Jumalaa miehensä elämän käännöksen tähden.
Nimismies oli juoppoutensa ja wirkawirheittensä wuoksi menettänyt wirkansa. Hänen waimonsa oli kuollut surusta ja murheesta. Näiden tapausten perästä pakeni nimismies paikkakunnalta, jättäen paljon welkoja jälkeensä. Samoin tekiwät Lewenius ja Longman. Rommander koki wielä jonkun ajan epärehellisesti kitkuttaa ammattiaan, mutta kauan ei se menestynyt; wiimein hänkin pötki sääriinsä ja kaikki siihen ammattiin kuuluwa työ lankesi Niiniselle.