"Älä, älä hemmetissä", hätäili suntio, tuli kiiruusti miehen luo ja tarttui hänen käteensä kiinni.
"No miksei?" sanoi mies niin hätääntyneenä, että hänen silmänsäkin remahtiwat suuriksi kuin suitsirenkaat.
"Se on waarallista", sanoi suntio totisena.
"Minkä wuoksi … mikä on waarallista?"
"Sillä tawalla kellon pyyhkiminen … se on waarallista."
"En ymmärrä."
"Hiuksia—karwoja … ymmärrätkö?"
"Hiuksia, karwoja!—Mistä ja mihin?"
"Kellon laitaan turkin hihasta."
"Oliko se sitten niin waarallista?