"Hah, hah, hah! Hän warmaan palaa kirjoja ostamasta kirjalainastoonsa", sanoi Rommander.
"Aiwan oikein; arwasinhan minä … Keron Heikki se on kuin onkin", sanoi nimimies, käännättäen samassa maassa makaawaa.
"Kuinka sinä itsesi tuommoiseksi siaksi olet juonut?" lisäsi nimismies.
"Otin wähäsen wiluuni kauppamiehen antamasta pullosta, niin menihän se…" koki Heikki änkyttää.
"Kauppamiehen antamasta pullosta wähäsen … kyllä minä näen, ettei sitä kowin wähäsen ole ollut. Tuommoisia raakalaisia te olette: kun waan on wähääkään saantia, niin juotte kuin siat, ja tuolla lailla sitte ajelette ihmisien silmissä.——Wielä tämä lainakirjastoa", säyhysi nimismies.
"Enhän minä ole ennen koskaan ollut juowuksissa, auttakaa minua pois tästä … enkä minä enään…" sommerteli Heikki.
"Hah, hai, hah", nauroi Rommander.
"Auttaa tuommoista miestä! Sehän olisi raakaa", sanoi Lewenius.
"Olisihan se itsensä tahraamista, jos ryhtyisi tuommoiseen otukseen; kyllä kaiketi nousee kuin selwenee, sehän on heidän tapansa. Häntä ei kannata auttaa, eikä nyt kylmyydenkään tähden ole enään waaraa; kun ei nouse, niin olkoon nousematta, eipä hänestä suurta waaraa ole … paras heistä ja tuommoinen", sanoi nimismies ja lähti inhoawan näköisenä Heikin luota pois.
"Tuohonko heitämme tuon?" kysyi Longman nimismiehen tielle tultua.