"No mikä Jumalan tähden se nyt oli?" sanoi isäntäkin, joka wiimeiseksi oli toipunut hämmästyksestään.
Samassa töytäsi renki Matti huoneeseen hywin hätäytyneen näköisenä. Hän hengittää huohotti tiheään, raskaasti ja sywästi, eikä woinut saada sanaa suustansa. Kaikki katsoiwat häneen kummastuksissansa, sillä ei kukaan woinut olla pelkäämättä, että jotakin hirweää on tapahtunut ja ehkä toista on tulossa.
"Wo-woih, hy-wä isäntä mikä nyt tu-tuli", sai Matti wiimein katkonaisesti sanotuksi.
"Mitä nyt sitten tuli?" kysyi isäntä hämmästellen.
"Wa-walhetorni."
"Mikä walhetorni?" kysyi isäntä ja sioitteli jalkojaan.
"Walhetorni putosi."
"Mikä walhetorni on pudonnut? Sinäpä hupsu olet."
"No hei se torni, joka lawan päälle muurattiin."
"Milloin torni on lawan päälle muurattu? Olethan ainakin hupsu", wäitteli isäntä.