"Missäpäs hän muualla lienee, jos hän on wielä hengissä", sanoi
Mielonen hajamielisesti.
"Mutta onhan nyt jotenkin kireä pakkanen", huomautti Makkonen.
"Wielä mitä. Kyllä hän ennenkin on tämmöisiä pakkasia nähnyt, eikä hän ole siltä ollut koskaan poissa", sanoi Mielonen.
"Minä en ole saanut mitään selwää tuosta mummosta, mutta kummalliselta hän tuntuu."
"Mitäpä selwäntekemistä sinulla hänestä olisikaan."
"Minä en tiedä onko hän kala wai lintu."
"Minun mielestäni ei hän ole kumpaakaan laatua."
"No mutta mikä hän sitten on?"
"Ihminen waan, niinkuin kaikki muutkin ihmiset."
"Niin, niin, ihminen, ihminen tietysti, sen kyllä tiedän. Mutta seisoa aamusta warhain ja illasta hiljan, olipa sää minkälainen tahansa, noin wähän tuottawan kauppatawaran ääressä, eikä minkäänlaista suojaa pään päällä, se tuntuu minusta wähän oudolta", puheli Makkonen edelleen.