"Jumaliste! Mitä minä nyt kuulen! Sanonpa kieleni kautta, että Lillu on katsonut hyväksi kääntää kelkkansa keulan toisin päin", sanoi Kirsti tuimasti.
"Ei, mutta minä pelkään kaikki meidän juonemme tulevan ilmi — mitähän Sussokin sanoo? — no, olenpa minä häneltä palkkani saanut monin kerroin", lausueli Lillu hajamielisenä.
"Ei tässä mitään pelkäämistä. Perintökuitit ovat palaneet ja Markulle on maksettu kuusikymmentä markkaa, ett'ei hän antaisi uutta kuittia, ja kuititta ei pappi tohdi vihkiä — et sinä Lillu ymmärrä oikeen tosi-asioita", rehenteli Rehkonen.
"Pääsivätpähän kuulutuksillekin, vaikka Martin epäyskirja oli vastassa, jota piditte niin varmana esteenä", intteli vaan Lillu vastaan.
"Hädin tuskin on Kolkki saanut epäyskirjan mitättömäksi, mutta siihenpä hänen viisautensa loppuikin", sanoi Rehkonen puoleksi voitettuna.
"Kuulethan nyt, Lillu, että Rehkonen on mies, joka osaa asiansa toimittaa niin että se piisaa, ja sentähden saat heittää kaikki epäilemiset pois", sanoi Pirko.
"Kyllä isä on niin viisas mies, ett'ei hänen vertaansa ole missään, ei missään. Kun hän ottaa asian toimittaaksensa, niin se sujuu; ilman isättä olisivat Martti ja Ainakin jo aikaa vihityt", sanoi Kirstikin, sillä molemmat sekä äiti, että tyttö luulivat Rehkosen olevan hyvinkin isolla voitolla ja lujalla perustuksella Lillun kanssa inttäissään.
"No mutta missä sen nimessä väki sitten nyt kuhnaa, kun heitä ei näy ketään? Ja mitä kaikkia tämä pitkällinen ja tuskallinen odotus merkitsee? — Voi kun minä pelkään ja sille en voi mitään — ei jos piru olisi", sanoi Lillu yhä epäillen salaperäistä tilaansa, vaikka vielä mitäkin olisivat toiset hänelle lohdutukseksi sanoneet.
"Kumma kun tuo Lillu on joutavan pelkuri ja ymmärtämätöin! Minä ymmärrän nämät nykyiset asiat niinkuin ne olisivat jo tapahtuneet. Väki lienee vielä askareissaan ja sen vuoksi ei heitä ole näkösällä. tuon vihkituolin merkitys on tämä: Kirri ja Katru ovat luultavasti saaneet tietoonsa, että Martti ja Aina-ryökäle ovat kuulutetut, niin he Kolkkilaisille harmiksi, pitävät täällä tuommoisia vale-häitä. Meitä he tahtovat kestitä niinkuin parhaita ystäviään, joilta he ovat niin monta hyvää neuvoa saaneet ja jotka olemme heidän paljoissa ja raskaissa murheissa niin vahvoina ja lujina alati seisoneet. Meille tulee hiiden lysti ilta tänä iltana ja pää-juoni illan tehtävissä on Martin täydellinen eroittaminen Aina heittiöstä ja ikuinen yhdistäminen Sussoon — siinä kaikki nuo kammottavat salaisuudet", selitti Rehkonen vahvalla uskolla.
"Mutta mikä piru oli Sussolla, kun ei hän käynyt teillä täältä palatessaan?" sanoi Lillu, ikäänkun ei hän olisi ollenkaan kuullut Rehkosen pontevaa selitystä.