[6] Olympolaisen Zeun temppeli oli kaupungin kaakkoisosassa. Vanhin temppelirakennus, joka mahdollisesti ei edes valmistunut, on Peisistratoksen ajoilta. Myöhemmin alkoi kuningas Antiokhos IV Epiphanes rakennuttaa paikalle suuremmoista temppeliä, jonka rakennustyön vasta keisari Hadrianus saattoi päätökseen.
[7] Pindaroksen sanoja. Viittaus I:n Isthmolaisen oodin 2-3 sakeisiin.
[8] Megaraan asti, jonne Ateenasta oli n. 4 penikulmaa.
[9] Herodikos on kai sama henkilö, jonka Protagoras-dialogissa sanotaan olevan syntyisin Megarasta. Epävarmaa on, onko Valtiossa mainittu voimistelunopettaja sama mies.
[10] … haltioitumistoverin. Alkuteksti edellyttäisi oikeastaan käännöstä: toverin koryhanttihurmiossa, johonka alkuaan phrygialaisen jumalattaren Kybelen palvelijat, tämän seuralaisia, korybantteja, jäljitellen pyrkivät pääsemään.
[11] Ilisos, pieni joki Ateenan eteläpuolella.
[12] Boreas, pohjatuulen jumala, oli tarun mukaan ryöstänyt attikalaisen kuninkaan Erekhtheun tyttären, Oreithyian Ilisoksen rannalta. Tarua ovat käsitelleet tragediassaan Oreithyia sekä Aiskhylos että Sophokles. Pharmakeia oli nimenä eräällä najadilla ja hänen Ilisoksen luona olevalla lähteellään. Lause "tai Areiopagokselta… eikä täältä" on mahdollisesti myöhempi lisäys. Itse tarun yhteydessä saa Platon tilaisuuden esittää kantansa siitä kuivan ratsionalistisesta, allegorisoivasta myyttien selitystavasta, jota viisaat, s.o. sofistit harjoittivat. Vaikka häntä ei suinkaan kansanuskonto tyydyttänyt, ei hän voinut yhtyä niihin, jotka näin pyrkivät tuhoamaan jumalat kokonaan.
[13] Kentaurit kuvaa myöhempi taide olennoiksi, joilla oli yläruumis ihmisen-, mutta varsinainen vartalo hevosenkaltainen. Aikaisemman käsityksen mukaan heillä oli ihmisruumiiseen yhtynyt puolikas hevosruumista. Heidän luontonsa oli villi ja hillitön.
[14] Khimaira Typhonin tytär (kts. alemma) oli tulta syöksevä hirviö, edestä jalopeura, keskeltä vuohi ja takaa käärme, joka asui Lykiassa, minkä vulkaanisen luonnon personifikatio hän oli. Hänet tappoi tarun Korinthokseen sijoittama Bellerephon (B. alkuaan merijumala) ihmeratsultaan Pegasokselta. Sittemmin Pegasos esti kavioniskullaan Muusain laulusta hurmautuneen Helikon vuoren kohoamasta taivaaseen ja synnytti Hippokrenen (Hevoslähteen). Runoilijain palvelukseen on vasta myöhempi aika sijoittanut Pegasoksen.
[15] Kuulu delphoilainen kirjoitus, "gnothi seauton, tunne itsesi", on lähtökohta Sokrateella hänen pyrkimyksessään todelliseen tietoon olevaisesta.