— Oh! mitä sellaisessa tapauksessa on tehtävä. Hän heitti pistoolinsa maahan katuvaisen näköisenä. Ja heitti sen vielä niin lujasti, että hana särkyi. Se oli englantilainen Manton-pistooli, enkä tiedä tokko hän Pariisista löytäneekään aseseppää, joka voisi sen korjata.
* * * * *
Kreivitär ei kolmeen vuoteen ottanut ketään vastaan; kesät ja talvet hän asui maatalossaan tuskin liikahtaen huoneestaan ja käyttäen palvelijanaan erästä mulattinaista, joka tunsi hänen suhteensa Saint-Clairiin ja jonka kanssa hän ei vaihtanut kahta sanaa päivässä. Kolmen vuoden kuluttua palasi hänen serkkunsa Julia pitkältä ulkomaanmatkalta; hän mursi oven auki ja tapasi Matilde raukan niin kalpeana ja laihana, että luuli näkevänsä vain ruumiin tuosta naisesta, joka viime näkemässä oli ollut niin ihana ja eloa täynnä. Suurella vaivalla sai Julia hänet pois yksinäisyydestä ja toi hänet mukanansa Hyères'iin. Kolme tai neljä kuukautta kuihtui kreivitär siellä ja kuoli sitten rintatautiin, johon syynä olivat perheelliset huolet, kuten tohtori M———, hänen hoitajansa, lausui.