Annada Babu: "Minä en ymmärrä, mitä 'muttaa' siinä voi olla! Asiaan oli joko suostuttava tai oli se ehkäistävä; kolmatta mahdollisuutta ei ole."
Dzhogendra: "Mutta se seikka, että annettiin sen kehittyä niin pitkälle — —"
Nyt keskeytti hänen puheensa Akshai mielevästi muhoillen: "On olemassa asioita, jotka kehittyvät itsestänsä; niitä ei tarvitse ollenkaan edistää. Ne vyöryvät edelleen ja paisuvat, kunnes puhkeavat. Mutta kaatunutta maitoa ei kannata itkeä. Parempi on nyt päättää, mihin toimenpiteisiin on lähinnä ryhdyttävä."
"Oletteko tavanneet Rameshin?" kysyi Annada Babu jännityksissään.
Dzhogendra: "Olemme kyllä. Me tapasimme hänet perheensä keskuudessa ja tutustuimme tosiaankin hänen rouvaansa."
Annada Babu oli kuin ukkosen iskemä. "Tutustuitte hänen rouvaansa?" toisti hän saatuaan puhekykynsä takaisin.
Dzhogendra: "Niin, Rameshin aviopuolisoon."
Annada Babu: "Minä en oikein ymmärrä. Kenen Rameshin puolisoon?"
Dzhogendra: "Meidän Rameshimme! Matkustaessaan taanoin kotiinsa hän matkusti viettämään häitä."
Annada Babu: "Minä luulin hänen isänsä kuoleman tehneen sen tyhjäksi."