Katsahda vielä kerran taaksesi, ennenkuin menet. Näetkö veden himmeän kimalluksen pimeästä ja nuo hiekkarannalla kasvavat kasuarina-puut? Kylämme lepää siellä tummana varjorykelmänä. Sinä voit nähdä ainoastaan valot. Arvaatko, mikä noista valoista on meidän?
Toinen ystävä
Luulenpa arvaavani.
Ensimmäinen ystävä
Tuo valo on viimeinen jäähyväiskatse, jonka menneet päivämme luovat lähtevään vieraaseen. Hieman kauemmas ehdittyä näkyy pelkkää pimeätä.
Poistuvat.
Sannjasi
Yö käy pimeäksi ja autioksi. Se istuu yksinään kuin hylätty nainen — nuo tähdet ovat hänen tuleksi muuttuneita kyyneliänsä. Ah, lapsukaiseni, sinun pienen sydämesi suru on täyttänyt ikiajoiksi kaikki minun elämäni yöt haikeudella. Sinun rakkaan hyväilevän kätesi kosketus tuntuu tässä öisessä ilmassa — minä tunnen sen otsallani — joka on kyynelistä kostea. Sinun nyyhkytyksesi, jotka kiiruhtivat jälkeeni, kun pakenin luotasi, kultaseni, ovat saavuttaneet sydämeni. Minä kuljetan niitä mukanani aina kuolemaani saakka.
IV
Sannjasi kylätiellä.