Sudaršana
Kantšin kuningas!
Surangama
Älä pelkää, kuningattareni!
Sudaršana
Pelkää! Miksi pelkäisinkään? Pelon päivät ovat olleet ja iäksi menneet.
Kantši (tulee)
Kuningatar-maammo, minä näen teidät molemmat tällä tiellä! Minä kuljen samaa polkua kuin sinä. Älä pelkää minua, kuningatar!
Sudaršana
On hyvä, että me käymme yhdessä, Kantšin kuningas, vieretysten — on niinkuin olla pitääkin. Minä tulin sinun tiellesi lähtiessäni kotoani ja nyt minä kohtaan sinut jälleen paluumatkallani. Kukapa olisi voinut uneksiakaan, että tämä kohtauksemme oli niin hyväenteinen?