He kohtasivat toisensa, kun heidän hetkensä oli tullut, ja se oli salliman syy.
Vapaa lintu liversi: "Oi lemmittyni, lentäkäämme metsään!"
Häkkilintu kuiski: "Tule lähemmä, eläkäämme molemmat häkissä!"
Virkkoi vapaa lintu: "Missä on tilaa levittää siipensä takana telkien?"
"Ah", liversi häkkilintu, "jos lentäisin ulos, mistä löytäisin pilvisen leposijani?"
Vapaa lintu virkkoi: "Laula minulle, armaani, metsämaan lauluja!"
Häkkilintu sanoi: "Istu vierelleni, tahdon opettaa sinulle opittuja."
Metsälintu liversi: "Ei, ah ei! Lauluja ei opita."
Häkkilintu sanoi: "Sen pahempi minulle, en taida metsämaan lauluja."
Suuri on heidän lempensä kaukomieli, mutta he eivät voi koskaan lentää siivetyksin.