Iltapuoleen toi Iroban kuningas lupauksensa mukaan Bumbireen petollisen kuninkaan ja kaksi hänen päälliköistään. Kun he olivat saapuneet rantaan ja wangwanat olivat tunteneet heidät, nostivat nämä korkeaäänisen huudon ja olisivat rääkänneet Shekkaa, jollei Stanley olisi kaikin mokomin selittänyt heille, että hänen henkensä ja palveluksensa olivat välttämättömiä heille ja että hyvä kohtelu voisi vakuuttaa heille hänen ystävyytensä ja rauhan Bumbireen kanssa.
Stanley halusi saada Bumbireen kuningasta ja hänen molempia päälliköitään valtaansa sen vuoksi että lempeys ja lujuuden puute hänen puoleltaan useissa edellisissä tilaisuuksissa oli huomattu vaarallisiksi, villit kun käsittivät sen pelon merkiksi.
Kun Shekka näki olevansa niiden vallassa, joiden päälle hän oikullisella julmuudella oli hyökännyt ja jotka hän oli pakottanut rupeamaan vaarojen alaisiksi tuolla myrskyisellä järvellä, ilman elatusvaroja tai suojaa sadeaikana täällä raivoavia kovia tuulia ja myrskyn puuskia vastaan, tuli hänen käytöksensä yhtä nöyräksi kun se ennen oli ollut villi. Mutta Stanley sanoi hänelle sävyisällä äänellä ettei hän tahtonut ottaa häntä hengiltä vaan otattaneensa hänen vangiksi sen vuoksi, että hänellä olisi kuninkaan omassa persoonassa panttivanki siinä tapauksessa että vallattomuudet uudistuisivat.
Tämän vakuutuksen jälkeen tuli Shekka herkkäpuheiseksi ja ilmoitti Stanleylle että kuningas Antari yötä päivää hommasi kootakseen Bumbireessä suuren joukon, aikoen karata Stanleyn kimppuun Mahyiga-saarella. Stanley pyysi silloin Shekkaa lähettämään sanan Bumbireesen ja kuningas Antarille sillä ilmoituksella että Stanley ei etsinyt riitaa niiden kanssa, vaan päinvastoin halusi saada toimeen rauhallisia liittoja wangwanain ja maan-asukasten kanssa.
Kohta iltapuoleen palasi viestin viejä kolmen suuren kanootin kanssa, joita johti Antarin etevimmät vanhimmat. Niiden sallittiin astua maalle, vaikka niitä luvultaan oli enämmän kuin varustusväkeä saarella. Ennenkuin Stanley antoi suostumuksensa siihen, pyysi hän kuitenkin Frankia pitämään 30 miestä aseissa petoksen ja äkkikarkauksen estämiseksi.
Stanley ja maan-asukkaat tervehtivät toisiaan ystävällisesti, vaikka heidän käytöstavassaan oli eräänlainen ylpeä erilläänpysyväisyys.
— "Mitä sanoo kuningas Antari?" kysytti hän tulkilta.
"Antari kysyy: Minkä vuoksi te olette tulleet hänen vesilleen ja leiriintyneet hänen saarelleen?"
"Me olemme tulleet tänne sen vuoksi että meidän pitää tätä kautta matkustaa Ugandaan, ja me olemme pysähtyneet Mahyiga-saarelle odottamaan väkeämme. Minä toivon että Antari vakuuttaa minulle ei hyökkäävänsä meidän päällemme matkallamme Bumbireen ohi eikä hätyyttävänsä sitä osaa meistä, jonka täytyy minun poissaollessani pysähtyä tälle saarelle. Mitä sanotte tästä?" sanoi Stanley.
"Antari sanoo että hän on suuri ja mahtava kuningas. Koko mannermaa, minkä näet, kuuluu hänelle, samoin kuin kaikki nämä saaret ja vedet. Hän ei ole koskaan ennen nähnyt vieraiden matkustavan järveä pitkin; niillä on ollut tapana aina tulla maatietä. Hän sanoo: Sinun täytyy kääntyä takaisin!"