»Kyllä — lordi Gildoyta.»
»Ja te tiesitte, että lordi Gildoy oli haavoittunut taistelussa ja millä puolella.»
»Tiesin sen.»
»Ja sittenkin, vaikka koetatte uskotella meille, että olette herramme kuninkaan uskollinen alamainen, menitte auttamaan häntä?»
Peter Blood menetti kärsivällisyytensä hetkeksi.
»Minulla oli tekemistä vain hänen haavojensa eikä hänen valtiollisten mielipiteittensä kanssa, teidän ylhäisyytenne.»
Hyväksymisen mutinaa kuului sekä parvekkeelta että juryn puolelta. Se oli omiaan vain saamaan ylituomarin täyteen raivoon.
»Jeesus Jumala!» huusi hän. »Onko maailmassa koskaan nähty hävyttömämpää vintiötä kuin te?» Hän kääntyi kalmankalpeana juryn puoleen. »Minä toivon, herrat juryn jäsenet, että te otatte huomioon tämän petturiroiston kauhistuttavan käytöksen, ja siitä te ette voi olla havaitsematta, millainen mielenlaatu tämänkaltaisilla ihmisillä on, kuinka konnamaista ja pirullista heidän menettelytapansa on. Omalla suullaan on hän lausunut hirttotuomionsa moneen kertaan ja vielä siinä on lisää. Vastatkaa minulle, sir: Kun te saitte petetyksi kapteeni Hobartin valheillanne tämän toisen petturin, Pittin, yhteiskunnalliseen asemaan nähden, missä ominaisuudessa te silloin toimitte?»
»Pelastaakseni hänet joutumasta ilman tutkintoa hirtetyksi, kuten häntä uhattiin.»
»Mitä teillä oli sen asian kanssa tekemistä, joutuiko hän hirteen ja miten se tapahtui?»