"Tietysti se on suurenmoista, mutta Mac Namara on niinikään suurin mies mikä vielä koskaan on liikkunut Alaskan rajojen sisällä", hän sanoi.
"Minun on onnistunut panna käyntiin suurisuuntaisin aie, mikä milloinkaan on löytänyt tiensä tänne pohjolaan ja sen tukijoina on joukko Washingtonin vaikutusvaltaisimpia miehiä", virkkoi Mac Namara. "Katsokaas tätä", hän lisäsi ottaessaan taskustaan koneellakirjoitetun paperin, jossa oli sarekkeet täynnä nimiä ja numeroita.
Struve pidätteli hengitystään, niin vaikea hänen oli uskoa omia silmiään.
"Nämä ovat yrityksen hommamiehiä ja tähän on merkitty heidän voitto-osuutensa. Me olemme perustaneet osakeyhtiön — Arizonan lakien mukaisen — salaisen tietysti, sillä ei käy päinsä päästää nimiä julkisuuteen. Minä näytän tämän teille vain siksi, että haluan saada teidät vakuutetuksi, minkälaisia miehiä on hankkeen takana."
"Peijakas! Olen toki vakuutettu", nauroi Struve hermostuneesti. "Dunham oli mukana suunnitelmaa järjestäessämme, ja hän kävi tapaamassa ystäviänne Washingtonissa ja New-Yorkissa. Jos hän sanoo, että kaikki on oikeassa järjestyksessä, on asia ratkaistu. Mutta sanokaapa, kuinka käy, jos yhtiön suhteen jotenkuten erehdyttäisi ja kävisi ilmi, kutka ovat osakkeenomistajia?"
"Ei ole vaaraa. Minä talletan kirjoja paikassa, jossa ne voidaan polttaa heti kun pieninkin vaara uhkaa. Me olisimme saaneet valtausluvan oman valtiomme lakien mukaan, ellei sitä nevadalaista Sturtevante lurjusta olisi ollut. Hän vastusti meitä senaatissa. Mutta tällainen on suunnitelmani."
Hän veti nopein piirroin ääriviivat laaditusta suunnitelmasta tarkkaaville kuuntelijoilleen; ihailun ilme syttyi ja vaihtui Struven ilmeettömillä kasvoilla.
"Taivasten tekijä! Te olette ihmeotus!" hän huudahti lopuksi, "ja minä olen mukana sieluineni ruumiineni! Leikki on vaarallista — ja juuri siksi se minua houkuttelee."
"Vaarallista!" Mac Namara kohautti olkapäitään. "Pötyä! Mitä vaaraa tässä olisi? Laki on puolellamme — tai oikeammin, me edustamme itse lakia."
Oli ilmeistä, ettei yrityksen sielu, Pohjois-Dakotan mies, ollut niitä, jotka antavat ruohon nukkuessa kasvaa. Hän riisui takkinsa ja liivinsä ja kävi käsiksi papereihin, jotka Struve levitti hänen eteensä. Vähitellen hänen tarmonsa tarttui toisiinkin, ja Dunham & Struven konttorin lukittujen ovien takana kävi pian kuumeenomainen neuvottelu ja juonten punonta.