O'Connor. Vallan hyvä; Hevosen ja Leijonan isännät saavat siitä vastata käräjässä.
Trounce. Ne kaksi Harakkaa vielä menisivät mukiin; mutta Enkeli pitää meitä kuin piruja, ja Nouseva Aurinko ei anna meille valaistusta, että näkisimme ruveta maata.
O'Connor. No, sanani pantiksi, minä tempaan Nousevan Auringon maahan, ja Enkelin pitää antaa takaus hyvästä käytöksestänsä; mutta oletteko vissit ett'ette tee heille mitään kujetta kuitiksi.
Flint. Ei mitään, herra luutnantti, pait' jos jolloin kulloin satumme pamauttamaan pyssyn laukauksen kyökin pesään, tahi viskaamaan kenkärajan lihaliemeen, ja välistä joku koiransilmä yöllä sattumasta käydä rumputtelee portaita ylös alas yöseuduilla.
O'Connor. Ohoo, ei tuo kaikki tee mitään: mutta, kuulkaa, pojat, ei pidä olla mitään nurkumista Pyhän Patrikin päivänä; hekää, ottakaa tämä, ja jakakaa keskenänne. Mutta pankaa mieleen, — näyttäkää itsenne reimamiehiksi, ja älkää menettäkö siitä mitään juomisiin.
Trounce. Ei, piru vie, herra luutnantti, soltuissa ei saa koskaan äkää olla, meidän pitää juoda Ph. Patrikin ja teidän malja.
Kaikki. Holoo, hiiteen äkä! Ph. Patrikin ja luutnantti herran malja kaikin mokomin.
Flint. Tulkaa pois sitte, pojat, ja marsikaamme ympäri markkinatorin
Georg kuninkaan kunniaksi.
1 sotamies. Kiitos, herra luutnantti, — lähtekää pois; eläköön Ph. Patrikki, herra luutnantti ja väkevä olut! (sotamiehet lähtevät).
O'Connor. Huilatkaa matkoihinne, vekkulit! vaan totta Jumala, kova on että poika paroilla pitää niin niukasti olla leipää siitä maasta, jonka varjelukseksi tahtoisivat panna henkensä. (Tohtori Rosy tulee sisään). Ah, Rosy tohtoriseni, mun Galeno-käpyiseni, mitä kuuluu?