"Tässä olen taas, tri Leete", huusi hän mahtavalla, hiukan käheällä äänellään. "Olen teitä varoittanut ja sanonut teille, etten enää koskaan astuisi taloonne ystävänä. Ja koska te, kirottu vanha teeskentelevä tyranni, olette antaneet käskyn sulkea minut, terveen ihmisen, houruinhuoneeseen, olen minä päättänyt, että teidän vielä tänä iltana pitää kuolla. Bostonin kansa pitää vapautettaman teidän hirmuvallastanne."

Minä sieppasin veitsen ja astuin tri Leeten sivulle, valmiina suojelemaan häntä ruumiillani.

Mutta tässä silmänräpäyksessä väkijoukon huomio kiintyi Forestiin, joka tunkeutui joukon läpi, hyppäsi ruokapöydälle ja hetkeäkään odottamatta huusi: "Te kaikki tunnette minut ja tiedätte, että olen tämän miehen vihollinen." Samalla hän osotti tri Leeteä. "Kun en tahtonut puolustaa viheliäistä hallitustamme, erotettiin minut professorinpaikastani ja tri Leete oli se, joka osotti minulle renginpaikan yliopistossa."

"Sepä on aivan tuon kurjan ukkorähjän tapaista", huusi eräs likaisennäköinen mies.

"Senvuoksi sanon: Alas hallitus, joka tahtoo kuristaa puhevapauden!" puhui Forest edelleen. "Alas hirmuvalta! Mutta älkäämme teurastako tätä vaivaista vanhaa syntistä. On arvotonta meidän kaltaisille voimakkaille, aseellisille miehille, aivan sopimatonta, tappaa aseeton, vanha ihminen. Sulkekaamme hänet samaan hulluinhuoneeseen, johon hän tahtoi lähettää ystävämme Festin."

"Niin! Aivan oikein! Sulkekaa hänet hulluinhuoneeseen!" mylvivät radikaalit.

Oli selvää, että Forest koetti pelastaa tri Leeten henkeä. Katseeni sattui Edithiin. Hän oli kuolonkalpea, mutta tyven. Hän oli kietonut vasemman käsivartensa isänsä ympäri ja hänen katseensa kohtasi minun katseeni ystävällisenä, kuten aina. Onnettomuudeksi huomasi Fest tämän Edithin katseen ja hänen mustasukkaisuutensa purkausi uudella vimmalla esiin.

"Te kirotut narrit", huusi hän kiukusta melkein tukehtuneella äänellä. "Ettekö huomaa, että Forest koettaa pelastaa tuon kavalan ja vaarallisen vanhan tyrannin hengen? Mutta sen ei pidä häneltä onnistuman. Osanani saaliista vaadin Leeten henkeä ja hänen elävän tyttärensä."

"Tee, mitä tahdot, Bob", huusivat jotkut joukosta.

"Jättäkää tämä talo, Forest", käski Robert Fest. "Minulla ei ole mitään vihaa teitä vastaan. Mutta jos astutte tielleni, saatte kantaa seuraukset."