"Anna minun olla", vastasi hän, "minä olen mennyt mies!"
Mutta Sinisilmä ojensi hänelle kätensä ja rohkaisi häntä, ja hän koetti päästä muutaman askeleen eteenpäin. Sitten hän taas pysähtyi ja sanoi:
"Mätäs alla hajoo Suohon jalka vajoo!"
Mutta tämä piti hänestä yhä lujemmin kiinni ja vastasi:
"Pidä, pidä kiinni vaan, Ett' et pääse vaipumaan! Kyllä sinut kannan Yli soisen rannan!"
Siten auttoi hän häntä askel askeleelta edemmä, mutta yhä vaan jäi hän seisomaan ja sanoi:
"Mätäs alla hajoo Suohon jalka vajoo!"
Ja yhä vaan Sinisilmä lohdutti häntä ja sanoi:
"Pidä, pidä kiinni vaan, Ett' et pääse vaipumaan! Kyllä sinut kannan Yli soisen rannan!"
Sanomattomalla vaivalla olivat he vihdoinkin päässeet niin kauas, että he jo matkan päässä näkivät suon reunan, ja maantien, mutta silloin jäi Heino liikkumattomana seisomaan ja huudahti: "En jaksa enää, Sinisilmä! Mene yksin takaisin ja sano äidilleni terveiseni. Sinä kyllä tästä pääset, sillä sinä et uppoa niin syvälle; mutta minä olen melkein sydäntäni myöten suossa." Samassa kääntyi hän taaksepäin katsomaan paikkaa, johon taikalinna oli uponnut.