[39] Nämät sanat löytyvät Mundtin mainitussa historiassa, osoitetulla sivulla. – Kampanella oli viisaustieteellinen kirjoittaja Italiasta. Monista vainoistansa, ahdistuksistansa ja kärsimyksistänsä löysi hän vihdoin levon haudan hiljaisuudessa Pariisissa 1639.]

[40] Ks. W. Zimmermannin johdantoa Saksan suorakielisen ja runollisen kansalliskirjallisuuden historiaan (Gesch. d. pros. und poet. deutsch. nationallitteratur), 2:n painos. Stuttgart 1856.]

[41] Ks. N. Ignellin Ihmisellisen edistyksen historiaa (Menskliga utvecklingens historia). Tukholmi 1857, 2:n osa s 356.]

[42] Ks. nerosta Pohjassa Turun ruotsinkielisissä sanomissa, 1798 vuosikerrassa, 33 n:ssa.]

[43] Ks. Kalevalan uudesta painosta 17 ja vanhasta painosta 18 runoa.]

[44] Ks. esm. P. Juustenin Ajantietoa (= Chronicon) (Porthan), s. 67, 68; niinmyös Porthanin historiaa Yliopiston kirjastosta, s. 3; väitöskirjoitusta: Historiola concium sacrarum fennicarum (Tulindberg), s. 2. 1781. – Joh. Ihren glossariumissa puhutaan sanasta runa, josta saadaan valoa suomalaiselleki sanalle runo.]

[45] Ks. Suomen muistettavia miehiä (Finlands minnesvärda män), 1:n siteen 1:stä vihkoa, s. 134.]

[46] Ks. Valtaneuvos Pippingin Luetteloa suomeksi präntätyistä kirjoista, s. 2. – Herran rukousta on suomeksi ruvettu ja totuttu latinan mukaan sanomaan "Isämeidäksi", mutta Isämme se oikein on.]

[47] Ks. Wieselgrenin Ruotsin kaunokirjallisuutta, 3:n osan 115 s.]

[48] Ks. G. Seinin Suomen asiain kirjoittajia (De rerum fennicarum scriptoribus), 17 s.]