Meerille taivaassa. Kirjoitettu Meeri Campbellin kuoleman kolmantena vuosipäivänä. Kohtaus, johon runoilija viittaa, tapahtui toukokuulla Ayr-virran rannalla, missä lempivät olivat koko päivän yhdessä. Meerin oli määrä seuraavana päivänä lähteä sukulaistensa luo Ylämaan länsi-osaan, jäädäkseen toistaiseksi sinne ja hankkiakseen itsellensä jonkinlaista vaatevarastoa avioliiton solmiamista varten. Lempivät asettuivat kummallekin puolen pientä puroa, pesivät kätensä ja vannoivat sormet runoilijan lahjoittaman raamatun päällä toisilleen uskollisuutta, niin kauan kuin Montgomeryn hongikkorinteet vihannoivat ja purossa vesi virtasi. Paikkakunnan maalaisväestö osoittaa vieläkin orapihlajaa, jonka alla lemmityt olivat istuneet. Paluumatkallaan Ylämaasta lokakuulla Meeri sairastui kuumeeseen ja kuoli äkkiarvaamatta Greenockissa v. 1786. Myöhemmin on hänelle hautakivi pystytetty. Albert Träger lausuu: "Burns lempii maitotyttöä ja kohottaa halpasäätyisen lemmittynsä Tasson prinsessa Leonoran ja Byronin kreivitär Therese Quicciolin rinnalle, ja ylväs, rikas Englanti pystyttää v. 1842 muistokiven köyhän tytön haudalle"………………………………………..40
Ballochmylen maat. Ballochmyle on kaunis, upea aateliskartano Ayr-virran rannalla lähellä Burnsin vuokratilaa Mossgielissä. Runo on omistettu kartanonomistajan tyttärelle *Meeri Whitefordille*, sittemmin naimisissa Cranstonin kanssa. *Catrine* on kylä Ayrin rannalla………………………………………..42
Vaikk' kävis mistä tuulen tie. Kirjoitettu v. 1788 runoilijan nuorelle vaimolle Johannalle, o. s. Armour. Runoon kuului alkujaan vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, joista Burns lausuu: "Tämän laulun kirjoitin vaimoni kunniaksi. Huom.! Oli lempiviikkojen aika". Vasta myöhemmin Burns jatkoi runoa, lisäten siihen neljä uutta säkeistöä. Runon aiheutti seikka, että Burnsin otettua haltuunsa Ellislandin vuokratilukset Nith-virran rannalla, nuori vaimo jäi aluksi vielä vanhempainsa kotiin Mauchlinéiin, kunnes asunto oli saatu vuokratilalla kuntoon. — *Clyde*, Skotlannin suurin virta. — Oikullinen sointujen kudonta esiintyy jo alkuperäisessä runossa……………………………..43
Hannalle = Johanna Armourille. Kats. edell. muist………………46
Jos Parnassolle nousta voisin. Runoilijan tuliaislaulu nuorelle vaimolleen, hänen saapuessaan uuteen kotiinsa. Vrt. muist. siv. 43. —*Parnassos*, vuori Kreikassa, Apollon ja runotarten tyyssija. —*Corsincon*, Nith-virran lähdevuori………………….47
On kaihoin syynä mielitietty. Tämä laulu, joka on useille kielille käännetty, on ajateltava *neidon* lausumaksi kaipuuksi……55
Viime suudelma nyt sulta. Runoelma lienee katsottava romanssiksi. Alkukielessä esiintyy tekaistulle vivahtava neidon nimi *Nancy*, vastaten sointuun *fancy*. (Suomennoksessa: tytti — sytti). Walter Scott lausuu runosta, että siinä on "tuhansien romaanien sisällys"…………………………………………..56
Jäi talven valta taa. Runoelman pohjana on kansanlaulu………….58
Niin vapaa olin, riemuinen. Burns kirjoittaa: "Laulun kuoro (s. o. 2:nen ja 8:s säkeistö) on vanha, muu minun omaani". — Ballaadi perustuu Skotlannin maalaisväestön vanhaan tapaan kudottaa kankaansa omista langoistaan kaupungin ammattikutojilla. Jotta työ tulisi halvemmaksi, oltiin itse avuliaina kangasta kuteelle pantaessa……………………………………………61
Gallan rannalla. Runo on kirjoitettu kylärenkutuksen jatkoksi. Kuoron (1:sen ja 5:nen säkeistön) on Burns saanut kansan suusta. *Galla* on Pohjanmereen virtaavan Tweed-joen syrjäjoki……………63