Meidän armas Perthin Maikki. Poikaparven ihailema neito on alkukielessä *Theniel Menzie*, joka nimi jää suomalaiselle oudoksi. Olen valinnut nimen *Perthin Maikki*, koska *Dye*-joki ja *Darletin* kauppala ovat Perthin piirikunnassa. Samaan tapaan on Gustav Legerlotz saksannoksessaan käyttänyt tunnusnimeä "*Allans* holdes Kind *Marie*". — Runo kirjoitettiin Burnsin ensimmäisellä matkalla Ylämaahan v. 1787, "jolloin runoilija, tanssittuaan kaiken yötä Pohjan veikeiden tyttöjen kanssa, aamulla malja kädessä tervehti päivää, sen noustessa yli Ben-Lomondin jäätiköiden"……………………………………..65
Niin pitkä on ja kolkko yö. Vanhaa laulua mukailemalla kirjoitettu geeliläiseen kansansävelmään………………………..67
Bruce Bannockburnin taistelussa. Kuningas Robert Bruce voitti Bannockburnin taistelussa v. 1314 Englannin kuninkaan Edvard II:n ja turvasi siten Skotlannin itsenäisyyden. — Burns kirjoitti tämän ballaadin v. 1787 ukkosenilmalla metsässä, käytyään muinaista taistelukenttää katsomassa……………………………73
Hyvästi, maine Skotlannin! Tämän historiallisen ballaadin tapahtuma-aika johtaa meidät David II:n (vv. 1329—71) ja Edvard Baliolin välisiin taisteluihin ja on pantu vanhuksen suuhun, joka on ottanut osaa Skotlannin kansallissankarien, William Wallacen ja Robert Brucen vapaustaisteluun. Englannin kannattamana Edvard Baliol sai kuningas David II:n väliaikaisesti vangiksi. — Runoilija on kuitenkin näiden muinaisten aikain kehykseen kätkenyt omia ajatuksiaan myöhempäin aikain tapahtumista ja oman myötätuntonsa karkoitettua Stuartien hallitsijasukua kohtaan, antaen runoelmalleen värityksen, joka viittaa Cullodenin taistelun aikoihin. Mainitussa taistelussa (v. 1746) viimeinen Stuart-suvun valtaanpyrkijä joutui tappiolle. — *Tweed* ja *Sark* ovat Skotlannin rajajokia Englantia vastaan……………….75
Kuningatar Maria Stuartin valitus. Skotlannin kaunis, kevytmielinen, onneton kuningatar Maria Stuart (vv. 1560—1568) sai viettää lähes kaksikymmentä vuotta läheisen sukulaisensa, Englannin kuningattaren Elisabetin vankeudessa, kunnes Elisabet hänet mestautti v. 1587. —Maria Stuart oli ollut Ranskan kuninkaan Frans II:n puoliso. Tämän kuoltua (v. 1560) hän otti perintömaansa, Skotlannin, kruunun haltuunsa. — Maria Stuartin poika Jaakko nousi Elisabetin viime säädöksen mukaan yhdistetyn Englannin, Skotlannin ja Irlannin valtaistuimelle ja hallitsi Suurbritanniaa Jaakko I:n nimellä (vv. 1603—1625)……………….77
Maanpakolainen. Ballaadin kuvaama aika on v. 1690, jolloin karkoitettu Jaakko II Stuart Ranskan ja Skotlannin katolilaisten avustamana oli noussut maihin Irlannissa, voittaakseen takaisin kruununsa Wilhelm III:lta, mutta kärsi tappion Boyne-joen taistelussa. Ballaadin sisällys kokonaisuudessaan on pantu irlantilaisen neidon suuhun, jonka skotlantilainen ritari on onnettoman taistelun jälkeen henkipattona lähtenyt maanpakoon. Neito muistelee yksityiskohdittain ritarinsa lauseita ja viime eleitä eronhetkenä……………………………………………80
Hatun keikkua anna! Ylämaasta Alamaahan (Lawland) muuttanut poika kulkee sotarivissä armaansa ikkunan ohi taisteluun Stuart-suvun puolesta. Aika on vähää ennen Cullodenin taistelua v. 1746. Vrt. muist. siv. 75…………………………………..82
Ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa. Karkoitettu Jaakko II Stuart on kärsinyt tappion Boyne-joella v. 1690. Kapinaan nousseita Skotlannin katolilaisia kohtaa rangaistus ja vaino. Vrt. muist. siv. 80…………………………………………..83
Ylämaan Heiska on lähtenyt Amerikkaan Cullodenin onnettoman taistelun jälkeen v. 1746. Vrt. muist. siv. 75…………………..85
Invernessin impi. Inverness on Skotlannin Ylämaan pääkaupunki, Drumossie Cullodenin taistelukentällä oleva kangasmaa; Vrt. muist. siv. 75. Cullodenin taistelussa v. 1746 joutui Stuartien asia kerta kaikkiaan häviölle, ja Englannin käskynhaltija, herttua Wilhelm toimeenpani heti sen jälkeen ankaran verioikeuden ja koston Skotlannin Ylämaassa…………………………………87