"Hän ylenkatsoo äitiään unohtaen, että hän se juuri hänelle purppuran hankki. Oi kiittämättömyyttä. Enkö ole öitä valvonut, enkö satoja vaaroja torjunut ja kätenikin verin tahrinut? Ja kaikki tehdäkseni hänestä keisarin."
Pallas hymyili.
"Tullaksesi hänen kauttaan keisarinnaksi sanan laajemmassa merkityksessä."
"No niin. En sitä tahdo salata."
"Senecan ja Burruksen vaikutus oli alusta alkain meille vaarallinen."
"He koettavat riistää Neron hänen äitinsä sydämeltä, saadakseen itse hänen kauttaan hallita."
"Mielettömät", virkkoi Pallas painostaen sanojaan. "Jos tuo poika joskus alkaisi omin jaloin kulkea, olisivat he ensimäiset, joiden ruumiitten ylitse hän yksinvaltiuteensa kulkisi."
Agrippina oli hetken aikaa vaiti. Sitten kiinnitti hän säihkyvät silmänsä kaikkivaltiaaseen ministeriin, ja ääntään hilliten sanoi hän: "Etkö ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Nero saisi päähänsä jonakin päivänä vapautua sinusta."
Kanslerin otsalle kaivautui syvä vako.
"En. Hän epäröisi ja joutuisi itse tuhon omaksi."