"Hän voipi hyvin. Veljekset ovat sopineet."
"Miten on se ymmärrettävissä?"
"Nero on ehdottanut sovintoa ja Britannicus on alistunut kohtaloon, jota ei voinut muuttaa."
"Nero on ehdottanut sovintoa? Huono rauha. Miksi ei mieluummin heti avonainen sota? Voi, prinssi, tämä ei tiedä hyvää!"
Julia laski jälleen pehmoisen kätensä sairaan otsalle.
"Sinun täytyy rauhoittua, Antonius", sanoi hän vienon vaativasti. "Ei hyödytä mitään reuhtominen nykyisyyttä vastaan."
"Siis on Silanuksen entinen morsian nyt keisarinna?"
Julia nyökäytti päätään.
Antonius naurahti katkerasti.
"Oi että täytyy tällaista kokea! Miksi ei harhaile sieluni nyt Hadeksessa, tiedotonna siitä mitä on, tai on ollut olemassa? Helpompi olisi sen olla siellä!"