Lady Wyverne pysähtyi jälleen Crumpetin ikkunan eteen, ja tällä kertaa hän aukaisi oven ja astui ääneti sisään. Hämärässä valossa, joka tunkeutui hänen jäljessään huoneeseen, hän saattoi eroittaa vuoteen sekä sillä lepäävän pitkän vartalon. Lady Wyverne kosketti sitä kädellään.
»Crumpet!»
»Rrr — ah!»
Kuorsaus katkesi, ja nukkujan huulilta pääsi syvä huokaus, joka kuului miltei vastaväitteeltä. Lady Wyverne pudisteli häntä.
»Crumpet!»
»A—ah!»
»Ei siinä mikään auta. Herää nyt!»
Sir Claude kääntyi ympäri, jotta vuode narisi, nousi istualleen, painui jälleen alas, avasi silmänsä ja tuijotti eteensä.
»Ahmedko siellä?»
»Ei, ei se ole Ahmed. Herää!»