Benchaalal viittasi kädellään erämaata kohti.
»Tahdotteko seurata minua — tuonne?»
»Hän näkee, että huoneeni on tyhjä. Hän palaa takaisin!»
Spahi tarkasteli häntä hetken aikaa. Sitten hän sanoi kylmästi:
»Huuhtokaa kasvonne joen rannassa, rouva. Ja sitten me voimme keskustella yhdessä. Nyt se on turhaa.»
Lady Wyverne katsoi häneen hämmästyneenä ikäänkuin hän ei olisi ymmärtänyt hänen tarkoitustaan. Mutta kyyneleet kuivuivat hänen poskillaan. Ja hetken kuluttua hän astui tottelevaisesti joen rantaan ja kumartui juoksevan veden puoleen.
X.
Aurinko oli noussut valaisten säteillään erämaata, mutta El-Akbaran rotko oli yhä varjon peitossa, kun Lady Wyverne yksin hiipi lehtikujaa myöten sekä portista sisälle ravintolan pihalle. Hän oli kalpea kasvoiltaan ja hän vilkaisi pelokkaasti ympärilleen sekä ylös miehensä makuuhuoneen ikkunaan, joka oli yläkerroksessa. Ikkuna oli kiinni ja vihreät säleuutimet alaslasketut. Hän astui nopeasti pihan poikki ja tarttui ulko-oveen. Lukko näytti aivan itsestään avautuvan. Hän ymmärsi syyn tähän nähdessään Ahmedin seisovan kynnyksellä ja tarkastavan häntä toisella silmällään sanomatta kuitenkaan mitään. Lady Wyverne kiiruhti hänen ohitseen portaita ylös makuuhuoneeseensa.
Lady Wyverne oli pelännyt tapaavansa Sir Clauden siellä. Mutta huone oli tyhjä. Hän lukitsi varovaisesti oven ja kävi istumaan pienelle tuolille vuoteen ääreen.
Oliko hänen miehensä käynyt hänen huoneessaan vai eikö?