EDELLISET. FIINA.
FIINA. Tässä olisi sähkösanoma assessorille.
VILANDER (hyppää ylös). Sähkösanoma! Se on tätiltä. Aivan oikein, se on
Oulusta. Kuitatkaa joku.
HAMARI (kuittaa ja FIINA menee kuitilla).
VILANDER. Se hyvä täti! (aukaisee sähkösanoman, lukee sen hiljaa, pudottaa sen lattialle, katsoo tylsästi ympärilleen ja rupeaa sitten hillitsemättömästi nauramaan).
MIILI. Herra Jumala, mitä se sisältää! (lukee) »En voi lähettää rahaa, en enää hallitse omaisuuttani. Olen tänään mennyt naimisiin nuoren pehtorini kanssa. Onnellinen tätisi.» — Onko se mahdollista!
VILANDER (nauraa). Hahahaha! No, nyt se romahtaa. Antaa tulla vaan. Katso tuolla ne lähestyy, ne mustat vuoret. Ne tulee yhä lähemmäksi ja lähemmäksi — nyt tuo on aivan päälläni. Ai, kuin se painaa — ai, kun se painaa! — Ja vielä tuo toinen — ja tuo kolmas — minä painun maan sisään. Mutta mitä te minulle voitte —- minä vaan nauran teille — minä vaan nauran — —
AMELIE. Pontus Pontus, Jumalan tähden, mikä sinua vaivaa! mitä sinä puhut — —!
VILANDER. Mene helvettiin siitä sinä täti perkele, muuten väännän nenäsi korkkiruuviksi — ja tulkaa tänne te muutkin häävieraat — kyllä minä teitä tanssitan. Niin, tanssitaan, tanssitaan ja lauletaan ja nauretaan — ja nauretaan — ja nauretaan! Hahaha!
MIILI (nyyhkii). Pappa on sekaisin.