ALBERT. Saanko kysyä jotain pappa? Hävisitkö illalla whistipöydässä, koska olet noin huonolla —
MILLER. Mi-mitä? Pyydän päästä tuommoisesta nokkaviisaudesta. Niinkuin ei tässä olisi muitakin huolia kuin että vielä pitää —
ALBERT. No, no, elä viitsi kiivastua. Eletään sovinnossa. Tuolle
Miltopeukselleko siis aiot antaa puoltolauseesi, vai mitä?
MILLER. Johan minä sanoin, että huomennahan se vasta — (Itsekseen järjestäen papereitaan) Olisiko hän todellakin tehnyt tänne kumarrusmatkan? Kun menen ulos kävelemään, niin täytyy pistäytyä häntä tervehtimässä.
TOINEN KOHTAUS
Entiset. Selma (vasemmalta).
SELMA (iloisesti): Hyvää huomenta pappa, hyvää huomenta! (Ottaa isänsä kaulasta ja nyökähyttää samassa Albertille) Huomenta Abbe!
MILLER (mutisee): Päivää! Sinä viivyit kauan Alliance Françaisessa eilen.
SELMA. Niin, mutta kun siellä oli niin äärettömän hauskaa. Et usko kuinka —
MILLER. Tuo ei passaa. Semmoinen viipyminen viimeiseen tanssiin saakka on liian plebeijimäistä ja sopii ompelijaneidille eikä sinun säätyluokkasi nuorelle naiselle. Sinun pitää paremmin ottaa vaaria itsestäsi ja panna muistiin että olet hovineuvoksen tytär, sen sanon.