ALBERT. Onko siitä kauan kuin Viivi viimein kävi Helsingissä?
VIIVI. Taitaa siitä kohta olla pari vuotta.
ALBERT. Vai niin. No onko kaupunki sillä ajalla paljon muuttunut? Kyllä kai.
VIIVI. En voi sanoa. Vilkastahan täällä näkyy olevan. Ja sitten niin paljon huveja.
SELMA. Niin, tänä iltana pitää meidän välttämättömästi mennä sirkukseen. Et usko kuinka siellä on kauniita hevosia ja hassuja klovneja, ja sitten siellä saa nähdä Helsingin hienointa yleisöäkin —
VIIVI. Mutta onhan tänään teatterikin —
SELMA. Äh, se on vanhaa! Ei siellä malta istua. Mutta voi voi, kyllä se sentään oli sanomattomasti hauskaa että taas sain nähdä sinua näin pitkän ajan perästä!
(Ottaa Viiviä vyötäisiltä ja pyörittää häntä).
VIIVI. No no, elähän nyt —!
MILLER. Niin no; minä menen nyt vähän kävelemään ja tapaamaan vanhoja tuttuja, joita näkyy olevan kaupungissa. En minä kauan viivy. Näkemiin asti siis.