(Hetken äänettömyys).
VIIDESTOISTA KOHTAUS.
Kamreeri. Hilma.
HILMA (vasemmalta, raottaa ovea; erikseen): En, minä en erehtynyt — hän on todellakin poissa. (Tulee esille). Suuttuiko hän minuun ja meni ilman jäähyväisiä, vai olisiko papalla ollut jotakin —? (Ääneen). Joko Onni meni, pappa?
KAMREERI (muuttamatta asentoaan): Kyllä hän meni; mutta hän tulee kohta takaisin.
HILMA. Kohta takaisin? Minnekä hän sitten —?
KAMREERI. Minun asialleni vain. Hän käski sanoa, että hän tuossa paikassa on täällä taas. Kuule, se on hyvä mies, tuo sinun sulhosi, Hilma.
HILMA. Kyllä. Kuinka niin?
KAMREERI Muuten vain. Hän antaa sinulle tänään — —. Hm, jassoo — ei mitään. (Erikseen:) Kah, kun unohdinkin, kun pääni on niin sekaisin, etten —
HILMA. Mitä hän minulle antaa?