Hilma (yksin).
HILMA. Jos minä tuota voisin ymmärtää? Hän antaa minulle jotakin, sanoi pappa. Olisiko hän siis todellakin valmistanut minulle jonkin odottamattoman ilon? Ja oliko se tuosta, josta hän äsken aikoi minulle puhua, kun olin niin tyly häntä kohtaan? Oi, minä olen häijy tyttö! Hyvin, hyvin häijy!
KAHDEKSASTOISTA KOHTAUS.
Rouva. Hilma.
ROUVA (puhuen kulissien taakse): Mitä, eikö kylliksi paistettu? Syö sinä vain, kyllä se kelpaa! (Hilmalle toisenlaisella äänellä:) Kuulepas, Hilma! Reetta sanoi, että sinä myöskin olit saapuvilla, kun hän papalle ilmoitti viskaalin tulosta. Miltä pappa silloin näytti? Sanopas se minulle!
HILMA. Miltäkö näytti? Kuinka niin?
ROUVA. Muuten vain — tahtoisin sen tietää.
HILMA. No, hän säpsähti hiukan ja katsoi kelloaan.
ROUVA. Mitä! Säpsähti ja katsoi kelloaan! Entäs sitten?
HILMA. Sitten käski hän Reetan sanomaan, että hän vielä makaa ja että viskaali tulisi takaisin määrätyllä ajalla.