ONNI. En suinkaan — minä vakuutan. Muutamaksi sekunniksi vain.
HILMA. No, voinhan minä sitten. — (Ummistaa silmänsä). Mutta jos sinulla vaan on jotakin vehkeitä —
ONNI (nousee ja hiipii varpaillaan näyttämön toiselle puolelle): Ei tule kysymykseen —
HILMA (aukaisee silmänsä): Minnekä sinä menit?
ONNI (pysähtyy): No, katso nyt, kun et malttanut —? Ummista nyt uudestaan, äläkä aukaise ennenkuin luen kolmeen!
HILMA. No, olkoon menneeksi!
(Sulkee taas silmänsä).
ONNI. Ovatko ne nyt oikein hyvästi suljetut? Etkä tirkistä yhtään?
HILMA. En yhtään. Kaikki on mustaa kuin sydänyöllä.
ONNI (jää seisomaan hänen eteensä; erikseen): Oi, kuinka hän on viehättävä sentään!