POSTINHOITAJA. En, en — en minä semmoista tarvitse.
REPPUNEN. Vai ei. Mutta ehkä pullo ootekolonjia? Sata prosenttia parempaa kuin Farinan. Palkinnon saanut maailman näyttelyissä — —
POSTINHOITAJA. Se on tarpeetonta, älkää vaivatko itseänne.
REPPUNEN. Sitten minulla on saippuata myöskin, ehta ruusunsaippuata.
Hurmaava haju, verraton vaahto! — ainoastaan 50 penniä kappale — —
POSTINHOITAJA. Ettekö kuule? Olenhan minä jo sanonut teille, ett'en mitään huoli. Sitä paitsi rouvanikaan ei ole kotona, niin ett'en —
REPPUNEN. Ooh, täytyykö herra postimestarin kysyä tuommoista rouvaltaan? Mitä joutavia! Minä en milloinkaan kysy rouvaltani. No, minulla ei semmoista olekaan. (Lukitsee laatikkonsa) Herra postimestari, olkaa hyvä ja antakaa köyhälle matkustavaiselle viisi penniä sikariksi!
POSTINHOITAJA. Sikariksi? No, tuoss'on sinulle, hassu!
REPPUNEN. Kiitoksia hyvin paljon! Ehkä kumminkin saisi olla pieni laatikko kiiltopulveria? Maailman parasta kiiltopulveria, palkinnon saanut —
POSTINHOITAJA (ärjäsee): Pötki paikalla tiehesi, tahi kyllä minä sinut — —!
REPPUNEN. No, no, minä ymmärrän yskän. Atjöö, atjöö! (Menee hyräillen).
Hyvästi, hyvästi!